Luther: Omin voimin ihminen ei voi voittaa maailmaa, syntiä ja pahuutta
"Kristus antoi itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden, pelastaaksensa meidät nykyisestä pahasta maailmanajasta" (Gal. 1:4). Nämä ovat jaloja ja tarkoin merkillepantavia sanoja. Paavali päättelee niillä, etteivät laki ja ihmisen vapaa tahto merkitse mitään, ellemme usko, että Kristus on annettu alttiiksi meidän syntiemme tähden. Hän sanoo: "Joka antoi itsensä alttiiksi", niin kuin lahja annetaan ilmaiseksi ansiottomille. Hän ei ole suorittanut meille mitään, minkä me muka olisimme ansainneet; silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta (Room. 5:10). Hän on meidän ja meidän syntiemme tähden antanut, ei kultaa tai hopeaa, vaan itsensä. Mitään suurempaa ja kalliimpaa ei voi olla olemassa. Näin verrattoman hinnan hän on suorittanut meidän synneistämme. Kuinka suuri onkaan Jumalan rakkaus meitä kohtaan! Kuinka ihanilla sanoilla pyhä Paavali esittääkään meille Isän Jumalan käsittämättömän laupeuden, kuinka suloiseksi hän sen meille tekeekään!
Pidä nyt varasi, ettet lue uneliaasti tätä sanaa "meidän syntiemme tähden", toisin sanoen: meidän edestämme. Sinulla ei ole mitään hyötyä siitä, jos uskot Kristuksen kuolleen muiden ihmisten syntien edestä — sen uskovat perkeleetkin. Sinun täytyy uskaltaen luottaa siihen, että Kristus on kuollut sinun syntiesi tähden ja että sinäkin kuulut niihin, joiden edestä Kristus on alttiiksi annettu. Tämä usko tekee sinut vanhurskaaksi, vaikuttaen senkin, että Kristus asuu, elää ja hallitsee sinussa. Tämä usko on myös "Hengen todistus meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia". Sen tähden saat päätellä, että sellainen halu ei ole sinun vallassasi. Se saadaan nöyrän hengen kautta, joka on aivan epätoivoinen itsestään. On siis väärin se, mitä muutamat sanovat, ettei ihminen voi tietää, onko hän autuuden tilassa vaiko ei Kavahda olemasta epätietoinen! Ole järkähtämättömän varma siinä uskossa, että Kristus on annettu alttiiksi sinun syntiesi tähden. Kuinka sinä saattaisit olla tuntematta tällaista uskoa, jos se sinussa on? Pyhä Augustinuskin uskaltaa sanoa mahdolliseksi, että se, jolla tällainen usko on, sen näkee.
Huomaa nyt, että Paavali ei sano: teidän syntienne tähden, vaan: meidän syntiemme tähden. Hän oli horjumattoman varma asiasta. Edelleen: "pelastaaksensa meidät", ei "teidät", vaan "meidät". Tällä sanalla hän kumoaa luottamuksen lakiin ja ihmisvanhurskauden tekoihin. Hän ei sano, että laki ja ihmisvanhurskauden teot vapahtavat meidät, vaan Kristus, joka on annettu alttiiksi. Mutta tämä vapahdus on hengellinen eikä ruumiillinen, ja se tapahtuu, kun sielu ristiinnaulitaan maailmalle, pahoille haluille ja himoille, jotka asuvat kaikkien ihmisten lihassa. Tästä Paavali puhuu kirjeessään Tiitukselle sanoen: "Armo kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee" (Tit. 2:12 - 14). Sen tähden hän on tähän lisännyt sanat: "pelastaakseen meidät nykyisestä pahasta maailmanajasta". Jos me tässä "maailman ajalla" tahtoisimme ymmärtää tämän elämämme aikaa eli juoksua, niin pyhä Paavali opettaisi, että kaikkien, jotka Kristukseen uskovat, välttämättä tulisi heti riistäytyä tästä elämästä. Ymmärrä siis nämä sanat niin, että sinäkin tunnustat olevasi osa tätä samaa pahaa maailmaa. Ei kukaan näet ole vanhurskas maan päällä (Ps. 14). Kun nyt siis Kristus pelastaa sinut tästä pahasta maailmanajasta, niin hän on pelastanut sinun itsestäsikin, kaikkein pahimmasta vihollisestasi. Sanoohan Paavali: "Minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää" (Room. 7:18). Sen tähden sinä et koskaan omin voimin voita maailmaa, syntiä ja pahuutta, ellei Kristus sinua pelasta.
